Vuoden sotakirja
Vuoden sotakirja 2011: Eversti Armas Kemppi
Vuoden sotakirjan tittelin vei kokenut sotakirjailija Seppo Porvali teoksella "Eversti Armas Kemppi, Sotilaan kujanjuoksu". Eversti Armas Kemppi on sotahistoriamme kiistellyimpiä henkilöitä. Vasta nyt, kun Kempin kuolemasta on 62 vuotta, Seppo Porvalin teos valottaa hänen elämäänsä muodossa, jota hänestä ei ole aiemmin kirjoitettu. Kemppi tuomittiin oikeudessa Viipurin ”sotahistoriallisesta skandaalista”, niin kuin ylipäällikkö Mannerheim sitä nimitti.
Kirjailija Seppo Porvalilta on aikaisemmin ilmestynyt 26 teosta. Seppo Porvali on kirjoittanut mm. Mannerheim-ristin ritareista useita teoksia, yksi niistä kertoo hänen enostaan Mannerheim-ristin ritari Eero Seppäsestä, joka tuhosi panssarikauhulla kuusi vihollisen raskasta panssarivaunua saman vuorokauden aikana.
Kärkikolmikkoon nousivat myös Tieto-Finlandia -ehdokkaaksi valittu Mikko Porvalin ”Operaatio Hokki” sekä Nikke Pärmin elämäkerta ”Musta nuoli”, tekijänään Robert Brantberg.
Vuoden sotakirja 2010: Bagdadin kiirastuli
Voittajaksi nousi tällä kerralla suositun sotakirjailija Petri Sarjasen "Bagdadin kiirastuli" (Revontuli), joka kertoo suomalaisen Olli Toukolehdon kokemuksista USA:n armeijan sotilaana Irakissa. Teos perustuu Toukolehdon päiväkirjamerkintöihin lääkintämiehenä maailman vaarallisimmasta kaupungista, Bagdadin "kuoleman kolmiosta".
Filosofian maisteri Petri Sarjasen aikaisempia menestysteoksia on ollut mm. "Valkoinen kuolema", talvisodan tarkka-ampuja Simo Häyhän elämäkerta. Sarjasen tarina maailman parhaasta tarkka-ampujasta on julkaistu jopa puolaksi ja lähiaikoina myös japaniksi.
Myös Mannerheim menestyi äänestyksessä. Toiseksi kohosi viimevuotisen voittajan Robert Brantbergin "Lagus - Ritari N:o1" (Revontuli), ensimmäisen Mannerheim-ristin ritari panssarikenraali Ruben Laguksen elämäkerta. Kolmanneksi äänestettiin Päivi Tapolan teos "Marsalkan kotiinpaluu" (Ajatus). Vuoden sotakirja 2010 -äänestys oli jälleen tasainen, sillä voittajateos sai 18,6 prosenttia, kakkonen 14,2 prosenttia ja kolmas 12,1 prosenttia äänistä.
Vuoden sotakirja 2009: Kaukopartioritari
Neljännen kerran suoritetun Vuoden sotakirja -äänestyksen on voittanut Robert Brantbergin teos Kaukopartioritari (Revontuli). Kirja kertoo inkeriläisen kaukopartiomies Mikko Pöllän tarinan. Pöllä oli toinen kahdesta Neuvostoliiton kansalaisesta, joka sai Mannerheim-ristin, sodan jälkeen hän joutui pakenemaan Venezuelaan. Kokenut sotakirjailija Robert Brantberg on aikaisemmin kirjoittanut mm. kenraali Adolf Ehrnroothin elämäkerran sekä neliosaisen Mannerheim-sarjan.
Vuoden sotakirja -voittaja sai tällä kerralla 17,3 prosenttia äänistä. Toiseksi tullut toissavuoden voittajan Mika Kuljun ”Tornion maihinnousu 1944” (Ajatus) keräsi äänistä 16 prosenttia ja kolmas eri tekijöiden kokoama ”Me olimme nuoria sotilaita” (Otava) 14,2 prosenttia.
Vuoden sotakirja 2008: Sissiluutnantti
Mannerheim-ristin ritareiden elämä kiinnostaa edelleen. Perinteisen Vuoden sotakirja -äänestyksen on tänä vuonna voittanut tietokirjailija Kari Kallonen teoksellaan Sissiluutnantti Olavi Alakulppi. Toiseksi nousi Jussi Jalosen kirjoittama majuri Eino Polónin elämäkerta Haavoitettu ritari (Apali) ja kolmanneksi kokeneen sotakirjailija Robert Brantbergin Antero Havolasta kertova teos Naparetkeilijä (Revontuli).
Sekä Alakulppi että Polón olivat Marskin ritareita, Havola puolestaan Alakulpin lailla Yhdysvaltoihin siirtyneitä Marttisen miehiä. Sissiluutnantti sai äänistä 27,1 prosenttia, Haavoitettu ritari 19,5 ja Naparetkeilijä 13,8 prosenttia. Kari Kallosen tunnetuin kirja on eri versioina lähes 100.000 kappaletta myynyt Vietnamin sodassa kaatuneen Marskin ritari Lauri Törnin elämäkerta.
Vuoden sotakirja 2007: Raatteen tie
Sotasankari.fi-sivuston vuosittaisessa äänestyksessä on Vuoden sotakirjaksi valittu Mika Kuljun kirja Raatteen tie (Ajatus). Kirjaa kiitettiin suomalaisille sotahistoriallisesti tärkeän taistelun tutkimisesta. Toiseksi sijoittui viimevuotinen voittaja Kari Kallonen teoksellaan Leijonalegioona (Revontuli), joka kertoo Ranskan muukalaislegioonassa palvelleista suomalaisista. Kolmanneksi äänestyksessä tuli jo ilmestyessään kohua herättänyt Heikki Ylikankaan kirja Romahtaako rintama (Otava). Vuoden sotakirja -äänestys oli erittäin tasainen, sillä voittajateos sai äänistä 16,7 prosenttia, kakkonen 15,8 prosenttia ja kolmas 13,4 prosenttia. Yhteensä ääniä annettiin yli tuhat kappaletta.
Vuoden sotakirja 2006: Sinivihreät baretit
Voittajaksi nousi Kari Kallosen ”Sinivihreät baretit – suomalaiset sotilaat Vietnamin sodassa”. Sotakirjoihin erikoistuneen kustantajan Revontulen julkaisema teos sai äänistä 17,5 prosenttia. Äänestäjät kiittivät kirjan sujuvaa tekstiä mittavasta tietomäärästä huolimatta sekä inhimillistä käsittelytapaa.
